1.2 Arkisto


[ Muusa - palvelua Valtion taidemuseosta / 24.3.2006 ]
[ Kolmannes museoiden taideteoksista Muusassa / 23.5.2005 ]
[ Kokoelmien luetteloinnista Teemapäivillä / 7.4.2005 ]
[ Uusi Muusa-esite ilmestyi / 18.2.2005 ]
[ Verkko auki?-seminaari / 6.12.2004 ]
[ MuusaNet-tiedotuspäivän puheenvuorot verkossa  / 23.11.2004 ]
[ Viidennes museoiden taideteoksista Muusassa / 8.10.2004 ]

Muusan kuulumiset

Muusan ensimmäinen vuosi 2006 pysyvänä palvelutoimintana sujui vauhdikkaasti. Muusaan liittyi kolme uutta taidemuseota ja kahden taidemuseon liittyminen on parhaillaan käynnissä. Tällä hetkellä Muusaan kuuluu 21 taidemuseota ja taideorganisatiota Valtion taidemuseon lisäksi.


Lokakuussa 2006 otettiin käyttöön myös pitkään toivottu yhdistelmäkanta, jossa Muusa-museot voivat selailla toistensa teostietoja ja myös kuvia niiltä osin, kuin tekijänoikeuden rajoitukset sen sallivat. Yhteisessä hakutietokannassa on tällä hetkellä noin 70 000 teoksen tiedot. Yhdistelmäkanta tukee museoiden kokoelmapoliittista suunnittelua, näyttelysuunnittelua ja kokoelmiin suuntautuvaa taidehistoriallista tutkimusta. Tällä hetkellä on käynnissä myös Muusan graafisen ilmeen uudistaminen. Kauniimpi käyttöliittymä tulee käyttäjille testattavaksi syksyn 2007 aikana.

[ Takaisin ylös ]


Muusa - palvelua Valtion taidemuseosta

Muusa on Valtion taidemuseossa kehitetty taideteosten luokittelu-, kuvailu ja luettelointiohjelmisto taidemuseoiden käyttöön. Muusa tukee museon päivittäisiä työtehtäviä, kuten näyttelysuunnittelua ja lainatietojen käsittelyä, sekä helpottaa museon kokoelmiin suuntautuvaa taidehistoriallista tutkimusta.

Muusa-ohjelmisto otettiin käyttöön Valtion taidemuseossa toukokuussa 2003. Tämän jälkeen Muusa haluttiin saattaa laajempaan käyttöön Suomessa. Tätä varten käynnistettiin kaksivuotinen Muusa-pilottiprojekti, jonka tavoitteena oli kehittää Muusasta taidemuseoille tarjottava, toimiva palvelu.

Pilottivaihe päättyi vuoden 2005 lopussa ja sen tavoitteet saavutettiin erinomaisesti. Pilottivaiheen aikana Muusaan liittyi 14 taidemuseota, joiden kanssa Muusa palvelu kehitettiin yhteistyössä.

Valtion taidemuseo alkoi toimittaa Muusa palvelua vuoden 2006 alusta lähtien. Tällä hetkellä Muusassa on mukana Valtion taidemuseon lisäksi 15 taidemuseota ja kokoelmien ylläpitäjää. Kesään 2006 mennessä Muusaan liittyy kaksi uutta taidemuseota.

Muusa palvelu sisältää ohjelmiston lisäksi jatkuvan käytön tuen, käyttökoulutuksen sekä ohjelmiston tarvitsemat tietotekniikkapalvelut. Mukaan liittyville museoille tarjotaan käyttöönottopalvelu, jonka aikataulutus sovitaan yhdessä museon kanssa. Myös Muusa ohjelmistoa kehitetään jatkuvasti. Tämän vuoden suunnitelmissa on mm. saada tekijänoikeudesta vapaan materiaalin yhteinen hakutietokanta  Muusa museoiden käyttöön.

Suomalaisten taidemuseoiden kokoelmissa on yhteensä noin 275 000 taideteosta, joista reilu kolmannes eli noin 100 000 teosta on tällä hetkellä talletettu Muusaan. Tavoitteena on edelleen saada Muusa mahdollisimman laajasti taidemuseoiden käyttöön, jotta yhteishankinnan edut ja yhtenäisen luettelointikäytännön hyödyt saataisiin täysimittaisesti hyödynnettyä.

[ Takaisin ylös ]

Kolmannes museoiden taideteoksista Muusassa

Muusa on otettu käyttöön Valtion taidemuseon kokoelmien hallintajärjestelmäksi toukokuussa 2003. VTMn yksiköissä Muusan käyttäjiä on 250. Muusaan käytetään VTMn kaikissa yksiköissä, eli Ateneumin taidemuseossa, Kiasmassa, Sinebrychoffin taidemuseossa ja Kuvataiteen keskusarkistossa. Vuodesta 2004 alkaen Muusa on saatavilla myös muille taidemuseoille ja tällä hetkellä Muusa on käytössä 13 taidemuseossa. Järjestelmän käyttäjiä näissä museoissa on 115 henkilöä. Nykyiset käyttäjät ovat:

Hyvinkään taidemuseo
Hämeenlinnan taidemuseo
K.H.Renlundin taidemuseo
Pohjanmaan museo
Sara Hildénin taidemuseo
Tampereen taidemuseo / Tampereen nykytaiteen museo
Tikanojan taidekoti / Kuntsin säätiö
Turun taidemuseo
Valtion taideteostoimikunta
Vantaan taidemuseo
Wäinö Aaltosen Museo

 Suomalaisten taidemuseoiden kokoelmissa on yhteensä noin 275 000 taideteosta. Näistä kol­mannes eli 93 000 teosta on tällä hetkellä luetteloituna Muusassa.

Muusa-hankkeen tavoitteena on saattaa Muusa käyttöön mahdollisimman laajalti, jotta yhteishankinnan edut ja yhtenäisen luettelointikäytännön hyödyt saataisiin täysimittaisesti hyödynnettyä. Suunnitelmien mukaan vuoden 2007 loppuun mennessä Muusa olisi käytössä 30 taidemuseossa. Tällöin Muusaan olisi tallennettu yli puolet maamme taidehistoriallisesta kulttuuriperinnöstä. Eri museoiden Muusa-tietokantojen tietoja voidaan helposti yhdistellä ja suunnitelmissa on myös yhteinen hakutietokanta, jossa kaikkien Muusa-museoiden tiedot olisivat katseltavissa ja haettavissa.

Kokoelmien luetteloinnista Teemapäivillä

Taidemuseoalan kehittämisyksikön järjestämillä Teemapäivillä 10.-11.2.05 järjestettiin mittavan ohjelman ohessa myös kokoelmien ja kuva-aineiston luettelointia pohtinut työryhmä. Työryhmän vetäjinä toimivat Elina Heikka ja Jyrki Simovaara Valtion taidemuseosta. Työryhmän alustus on julkaistu Kehyksen www-sivuilla.

Linkki:
[ Elina Heikan ja Jyrki Simovaaran alustus Teemapäivillä ]
[ Teemapäivien sivusto]

[ Takaisin ylös ]

Uusi Muusa-esite ilmestyi

       

Muusa-ohjelmiston käytöstä ja Muusa-hankkeen tavoitteista kertova esite "Taidekokoelmat hallintaan" ilmestyi 10.2.05. Esitettä saa vapaasti tilata Muusan projektipääliköltä. [ Takaisin ylös ]

Verkko auki?

Suomen Kansallismuseossa pidettiin Verkko auki? -seminaari 16.-17.11.2004. Seminaarissa keskusteltiin muistiorganisaatioiden (kirjastot, arkistot, museot) tietovarantojen digitoinnin nykytilasta ja tulevaisuudesta.

Tilaisuuden järjestivät yhdessä Suomen museoliitto, Museovirasto, Kansallisarkisto ja Helsingin yliopiston kirjasto. Seminaariin osallistui yli 200 museo-, arkisto- ja kirjastoalan asiantuntijaa ympäri maata.

Valtion taidemuseota edusti Juha Kotipelto, joka esitteli Valtion taidemuseon ja Aimari Oy:n yhdessä kehittämää Muusa-ohjelmistoa.

Linkit:
[  Juha Kotipellon PowerPoint-esitys  ]
 [  Suomen museoliiton sivut Verkko auki -seminaarista ]

[ Takaisin ylös ]

MuusaNet-tiedotuspäivän puheenvuorot verkossa

8.10.2004 Ateneum-salissa pidetyn Muus@Net-tiedotuspäivän puheenvuorot ovat nyt luettavissa tällä sivulla:

Kaija Kaitavuori: Alkusanat 

Toivotan Muus@Net-päivien yleisön lämpimästi tervetulleeksi omasta, Kehyksen ja Valtion taidemuseon puolesta.

Oma henkilökohtainen roolini Muus@n tiimoilla on toistaiseksi ollut melko vähäinen: olen aloittanut Taidemuseoalan kehittämisyksikkö Kehyksen vetäjänä elokuun alussa ja tässä toimessa perinyt Muus@n ohjausryhmän puheenjohtajuuden.

Kehyksen rooli hankkeessa on vankempi. Yhdessä Valtion taidemuseon tietohallintosektorin ja Kuvataiteen keskusarkiston kanssa Kehys on ollut kehittämässä Muus@-ohjelmistoa ja Muus@Net-palvelukonseptia perustamisestaan vuodesta 2002 asti.

Koko Valtion taidemuseon perspektiivistä katsellen Muus@ näyttäytyy merkittävänä hankkeena. VTM on vuosien varrella satsannut ohjelman kehittämiseen runsaasti henkilötyö- ja rahallista resurssia. Projekti on myös valtakunnallisesti merkittävä ja toteuttaa siten konkreettisesti Valtion taidemuseon valtakunnallista tehtävää.

VTM kantaa jatkossakin päävastuun Muus@-ohjelman kehittämisestä. Kyseessä on käyttäjälle www-selaimen kautta avautuva työkalu, mikä merkitsee sitä, että käyttäjän tekniseksi vastuuksi jää oman www-ympäristön ylläpito. VTM vastaa muusta tietotekniikasta, servereistä, ohjelmiston jatkokehittämisestä jne. Sen sijaan sisällöllisesti Muus@ on hajautettu asikasmuseoihin, mikä tarkoittaa, että ohjelman avulla tallennettavat tiedot ovat museokohtaisia ja siten juuri niiden tarpeita vastaavia.

Muus@n tavoite on siis tuottaa ja saattaa museoiden käyttöön taidemuseoiden kokoelmahallinnan helpottamiseksi kehitetty työväline. Se perustuu ajatukseen yhtenäistää ja yhteismitallistaa kokoelmien luettelointikäytäntöjä. Vain tämänkaltainen suunta mahdollistaa museoiden kokoelmayhteistyön ja toiminnan jatkokehittämisen.

Merkillepantavaa Muus@ssa on, että sen kehittämistä tehdään yhdessä käyttäjien kanssa. Näin ollen on suositeltavaa ja kannattavaa liittyä mukaan Muus@-verkostoon juuri tässä vaiheessa, jolloin eri museoista tulevat tarpeet ja kehitysideat voidaan ottaa huomioon ja tehdä niiden ehdottamia korjauksia ja muutoksia. Tämänhetkisistä Muus@-museoista onkin muodostunut Muus@-verkosto, jonka kanssa yhteistyössä ohjelma kehittyy.

Ja tässä palataan takaisin Kehyksen näkökulmaan: Kehyksen toiminnan yksi painopiste on juuri taidemuseoiden verkostoituminen ja tämän verkoston vahvistaminen ja yhteistyön edistäminen. Etenkin aluetaidemuseotasolla on tehty paljon ja yhteydet myös muualle taidemuseokentään ovat aktiivisia. Seuraavilla Teema-päivillä 10.-11.2.05 pohditaan kokoelmien merkitystä ja hallintaa monella tasolla. Teema05-kotisivut avataan 1.11. osoitteessa
www.fng.fi/teema05

Toivotan kaikille antoisaa ja hyödyllistä päivää Muus@n parissa!

8.10.2004

[ Takaisin ylös ]

Viidennes museoiden taideteoksista Muus@ssa

Suomalaisten museoiden taidekokoelmissa säilytetään 275 000 taideteosta. Näistä viidennes eli 56 000 on jo nyt luetteloitu Muus@–kokoelmanhallintajärjestelmään. Uusia kokoelmia liitetään järjestelmään vaiheittain.

Muus@ on moderni kokoelmienhallintatyökalu, jolla taidemuseot ja taidekokoelmat voivat tallentaa tiedot ja kuvat teoksistaan Valtion taidemuseon ylläpitämään tietokantaan. Muus@an luetteloitavat teostiedot dokumentoivat merkittävän osan visuaalisesta kulttuuriperinnöstämme.

Muus@an tallennetut tiedot on järjestetty kansainvälisen CRM-tietomallin mukaan, mikä takaa niiden hyödyntämismahdollisuuden tulevaisuuden monialaisissa haku- ja tutkimuspalveluissa. Muus@Netissa tietoja ei kuitenkaan julkaista yleisölle, se on pikemminkin työkalu, jolla museoammattilaiset hallinnoivat kokoelmia ja tallentavat samalla historiallista tietoa teoksista, tapahtumista ja henkilöistä.

Kultuuriperinnön digitointi on hyvässä vauhdissa. Digitaalisen materiaalin hallintaan tarvitaan työkaluja, joilla digitaaliset tiedostot liitetään historialliseen yhteyteensä ja saatetaan hakujen piiriin. Muus@ on samalla digitaalisen kuvamateriaalin hallintajärjestelmä, jolla luetteloidaan digitaalista kuvamateriaalia ja liitetään kuvat teoksiin, tapahtumiin ja henkilöihin.

Tietojen kokoaminen yhteismitallisen muotoon ja keskitettyyn tietokantaan mahdollistaa tulevaisuudessa niiden hyödyntämisen ja julkaisemisen uusimpia verkkoteknologioita hyödyntäen.

Jyrki Simovaara
1.9.2004

[ Takaisin ylös ]